Yhden ihmisen mielipide

TARVITAANKO TEATTERIIN TASA-ARVOA?

Ruotsista rantautui Suomen ruotsinkielisiin teattereihin syksyllä 2005 genusdebatt joka karkeasti suomennettuna tarkoittaa sukupuolikeskustelua. Sisällöltään keskustelu ei ollut karkeaa vaan asiaan perehtyneet teatterintekijät halusivat nostaa esille tasa-arvon toteutumisen teatterissa. Keskustelussa ei tyydytty pintaraapaisuun vaan tilannetta yritettiin valottaa kaikilta teatterin osa-alueilta. Miten sukupuolijakauma toteutuu hallinnossa, eri ammattikunnissa, näytelmien valinnoissa. Ruotsissa on uskallettu jo sanoa ääneen että naisnäyttelijät kärsivät työttömyydestä mieskolleegoitaan suuremissa määrin.

Kun perustimme Teatteri Irtonaisen kuusi vuotta sitten päätimme lähtökohtaisesti etsiä jäsentemme näköisiä näytelmiä. Kaikki jäsenemme ovat naisia. Tehtävä osoittautui erittäin haasteelliseksi. Näytelmiä, joissa on runsaasti kiehtovia naisrooleja ei ollutkaan tyrkyllä tarpeeksi. Jokainen harrastajateattereissa jollain tavalla mukana ollut tunnistaa dilemman, kun on läpikäyty Bernarda Alban talo, Neiti Julie, Nukkekoti, mitä historialla on tarjota innokkaille teatterinharrastajanaisille? Monet meistä ovat päätyneet esittämään miesrooleja, joko esittäen miestä tai sitten itse rooli on "kirjoitettu" uudestaan naisrooliksi, jotta kaikki tarvittavat roolit saadaan miehitettyä. Meidän ryhmällämme on ollut onni matkassa, olemme löytäneet hyviä yhteistyökumppaneita ja loistavia tekstejä. Kompromisseja ei ole roolien suhteen tarvinnut tehdä.

Jos peräänkuulutamme tasa-arvoa, miksi sitten haravoimme näytelmiä joissa on voittopuolisesti naisrooleja? Teatteria jo pitkään harrastaneena väittäisin, että jos miehet haluavat näyttämölle, siihen löytyy mahdollisuuksia helposti. Kehittyminen paremmaksi onnistuu myös kun rooleja on tarjolla. Hyvä näin. Tytöillä ei ole samaa mahdollisuutta. Suurin osa harrastajateattereiden pariin etsiytyneistä on tyttöjä. Taistelu rooleista on kova. Siksi tasa-arvon takia tarvitaan teatteri, jossa tarjolla on haastetta kehittyä ja päästä eteenpäin.

Teatteri Irtonainen pyrkii kouluttamaan jäseniään laaja-alaisesti. Jäsenistä löytyy teatterin ammattilaisia, jotka järjestävät koulutusta myös ulkopuolisille. Kursseille ovat tervetulleita kaikki ikään tai sukupuoleen katsomatta. Jäseneksikin pääsee jos kiinnostusta riittää. Etsimme avoimin mielin uusia tapoja toteuttaa tasa-arvoista teatteria. Kirjoituskilpailu oli yksi keino löytää tekstejä Irtonaisen ja muidenkin teattereiden käyttöön. Kirjoituskilpailun satoa voi kysellä Varsinais-Suomen taidetoimikunnasta.

Teatteri Irtonaisen nimissä Ami Missi-Sandelin, varapuheenjohtaja